Aamuajelulla
Aamusta käytiin ajelemassa Zodiaceilla ympäristössä. Aamut alkoivat aina meidän matkanjohtajan Julion kuulutuksella säästä ja näkyvyydestä. Samaan aikaan joka aamu 7:30 oli herätys. Ensimmäinen aamu ilman Julion ääntä oli kieltämättä hieman ontto, jotain jäi puuttumaan. Paikka jossa olimme on Paradice Harbour. Saimme nousta yhdelle kelluvalle jäävuorelle ja se oli jostain syystä todella eksoottista ihmisille jotka ei koskaan ole nähnyt lunta tai jäätä. Mä olin ihan tyytyväinen ja kuvasin kavereita jäävuorella! Vanha jää on todella kaunista se on ihan sähkönsinistä, tosi intensiivinen väri.
Kiinalainen paras ystävä
Laivassa sattui olemaan paljon kiinalaisia, yhteensä noin 35. Kiinalaiset miehet innostuivat edellisenä päivänä ottamaan muutaman lasillisen mukanaan tuomaa 40% alkoholia (jota itsekin pääsin myöhemmin maistamaan) ja vaikutti että niillä oli melko hauskaa. Viettivät yhden matkalaisen syntymäpäiviä.
Illalla satuin tapaamaan yhden seurueeseen kuuluneen miehen harhailemassa käytävällä ja hän kertoi minulle olevansa eksynyt eikä löydä takaisin hyttiinsä. Tietenkin hyvää hyvyyttäni tarjouduin saattamaan väsähtäneen juhlijan turvallisesti perille.Siis niin menin vanhanaikaiseen että! Seuraavana pävänä kaveri muisti mun nimen ja kaikki muutkin faktat mitä hänelle kerroin itsestäni! Kaverit hieman naureskeli mun sinisilmäisyydelle ja faktalle että kiinalainen miljonäärimies osaa samat temput kuin ihan kuka tahansa muukin mies tällä pallolla!
No meistä sitten tuli "kaverit" loppumatkaksi ja aina silloin tällöin juttelimme muutaman sanan. Tarjos mulle satunnaisesti oluen ja oli innoissaan koska olin kuulemma sen ensimmäinen länsimainen kaveri. Mies on Hong Kongilainen investointipankkiiri ja 7 muun miljonäärikaverin kanssa päättivät lähteä etelänapamantereelle. Niillä jonkun tiedon mukaan oli mukana henkivartija ja tietty tulkki ja kaikki omat safkat koko risteilyn ajaksi.
Pingviinejä, pingviinejä ja lisää pingviinejä!
Ne on niin hauskoja. Ei voi seurata hymyilemättä. Tyypit kävelee vaappuen ja välillä kaatuvat mahalleen ja potkivat vauhtia räpylöillä. Sitten taas vaappuvat eteenpäin, keräävät nokaansa kiviä, nahistelee toisten kanssa ja ruokkivat poikasiaan. Ne ei pelkää ihmisiä vaan tulevat ihan lähelle. Pingviini yhdyskunta haisee ihan sikalalle. Hajun tuntee kaukaa. Ja se tarttuu vaatteisiin.Kun seuraa pingviiniä niin takuuvarmasti alkaa naurattaa. Ne on NIIIIN söpöjä!
UIMAAN
Illalla hypättiin uimaan laivan kyljestä. Perus avantouintia! Tosi moni kävi kastautumassa... muunmuassa 70v Australialainen reppureissaaja Jill, joka oli mukana kaikessa hauskassa. Isoäiti nautiskelee elämästä ihan tosissaan. Toisten mielestä fakta että meidän laivan lääkäri Will seisoskeli vieressä defibrilaattorin kanssa sai heidät harkitsemaan hyppyä uudelleen. Kuten ensimmäisestä kuvasta näkyy, yhtään ei suomityttöä jännitä. Kaverit takana taputtaa käsiä ja huutaa Finland! Finland! Finland! Alimmalta rapulta piti hypätä mereen, eli tukka kastui ihan väkisin hypyssä. Ei kun mereen siis.
Sininen hetki
Mulle reissun mieleenpainuvin hetki oli samana iltana yksin laivan kannella, josta oli just lähteny puheliaat amerikkalaiset kaverit ja mä jäin kannelle yksin. Kello oli lähelle puoltayötä. Oli ihan tyyntä ja hiljaista. Vain silloin tällöin kuului kun jäälöhkareet tippui seinämistä ja hajanaisia pingviinejä hyppeli ohi kalastusretkillään. Kainista ja rauhallista. Mietin että hei Mä oon Antarcticalla ja olen onnellinen ja on niiin kaunista ja hiljaista!
(en saa videota ladattua, mutta kokeilen myöhemmin uudelleen.)
Palasin keskiviikkona laivalta ja sen jälkeen mulla ei ole ollut hetkeäkään aikaa olla yksin, ennen kuin tänään sunnuntaina. Nukuin ja tulin tähän kahvilaan bloggaamaan. Parasta palata takaisin kämpille 2x Alex on tulossa dinnerille. Elämä on ihanaa!
Aamusta käytiin ajelemassa Zodiaceilla ympäristössä. Aamut alkoivat aina meidän matkanjohtajan Julion kuulutuksella säästä ja näkyvyydestä. Samaan aikaan joka aamu 7:30 oli herätys. Ensimmäinen aamu ilman Julion ääntä oli kieltämättä hieman ontto, jotain jäi puuttumaan. Paikka jossa olimme on Paradice Harbour. Saimme nousta yhdelle kelluvalle jäävuorelle ja se oli jostain syystä todella eksoottista ihmisille jotka ei koskaan ole nähnyt lunta tai jäätä. Mä olin ihan tyytyväinen ja kuvasin kavereita jäävuorella! Vanha jää on todella kaunista se on ihan sähkönsinistä, tosi intensiivinen väri.
Kiinalainen paras ystävä
Laivassa sattui olemaan paljon kiinalaisia, yhteensä noin 35. Kiinalaiset miehet innostuivat edellisenä päivänä ottamaan muutaman lasillisen mukanaan tuomaa 40% alkoholia (jota itsekin pääsin myöhemmin maistamaan) ja vaikutti että niillä oli melko hauskaa. Viettivät yhden matkalaisen syntymäpäiviä.
Illalla satuin tapaamaan yhden seurueeseen kuuluneen miehen harhailemassa käytävällä ja hän kertoi minulle olevansa eksynyt eikä löydä takaisin hyttiinsä. Tietenkin hyvää hyvyyttäni tarjouduin saattamaan väsähtäneen juhlijan turvallisesti perille.Siis niin menin vanhanaikaiseen että! Seuraavana pävänä kaveri muisti mun nimen ja kaikki muutkin faktat mitä hänelle kerroin itsestäni! Kaverit hieman naureskeli mun sinisilmäisyydelle ja faktalle että kiinalainen miljonäärimies osaa samat temput kuin ihan kuka tahansa muukin mies tällä pallolla!
No meistä sitten tuli "kaverit" loppumatkaksi ja aina silloin tällöin juttelimme muutaman sanan. Tarjos mulle satunnaisesti oluen ja oli innoissaan koska olin kuulemma sen ensimmäinen länsimainen kaveri. Mies on Hong Kongilainen investointipankkiiri ja 7 muun miljonäärikaverin kanssa päättivät lähteä etelänapamantereelle. Niillä jonkun tiedon mukaan oli mukana henkivartija ja tietty tulkki ja kaikki omat safkat koko risteilyn ajaksi.
Pingviinejä, pingviinejä ja lisää pingviinejä!
Ne on niin hauskoja. Ei voi seurata hymyilemättä. Tyypit kävelee vaappuen ja välillä kaatuvat mahalleen ja potkivat vauhtia räpylöillä. Sitten taas vaappuvat eteenpäin, keräävät nokaansa kiviä, nahistelee toisten kanssa ja ruokkivat poikasiaan. Ne ei pelkää ihmisiä vaan tulevat ihan lähelle. Pingviini yhdyskunta haisee ihan sikalalle. Hajun tuntee kaukaa. Ja se tarttuu vaatteisiin.Kun seuraa pingviiniä niin takuuvarmasti alkaa naurattaa. Ne on NIIIIN söpöjä!
 |
| Piotr:n ottama kuva, |
 |
| YALEn pojat luokkaretkellä - mäkin kävin aikanani risteilyllä... |
UIMAAN
Illalla hypättiin uimaan laivan kyljestä. Perus avantouintia! Tosi moni kävi kastautumassa... muunmuassa 70v Australialainen reppureissaaja Jill, joka oli mukana kaikessa hauskassa. Isoäiti nautiskelee elämästä ihan tosissaan. Toisten mielestä fakta että meidän laivan lääkäri Will seisoskeli vieressä defibrilaattorin kanssa sai heidät harkitsemaan hyppyä uudelleen. Kuten ensimmäisestä kuvasta näkyy, yhtään ei suomityttöä jännitä. Kaverit takana taputtaa käsiä ja huutaa Finland! Finland! Finland! Alimmalta rapulta piti hypätä mereen, eli tukka kastui ihan väkisin hypyssä. Ei kun mereen siis.
 |
| Julio, meidän reissun johtaja, auttaa vyön kanssa |
Mulle reissun mieleenpainuvin hetki oli samana iltana yksin laivan kannella, josta oli just lähteny puheliaat amerikkalaiset kaverit ja mä jäin kannelle yksin. Kello oli lähelle puoltayötä. Oli ihan tyyntä ja hiljaista. Vain silloin tällöin kuului kun jäälöhkareet tippui seinämistä ja hajanaisia pingviinejä hyppeli ohi kalastusretkillään. Kainista ja rauhallista. Mietin että hei Mä oon Antarcticalla ja olen onnellinen ja on niiin kaunista ja hiljaista!
(en saa videota ladattua, mutta kokeilen myöhemmin uudelleen.)
Palasin keskiviikkona laivalta ja sen jälkeen mulla ei ole ollut hetkeäkään aikaa olla yksin, ennen kuin tänään sunnuntaina. Nukuin ja tulin tähän kahvilaan bloggaamaan. Parasta palata takaisin kämpille 2x Alex on tulossa dinnerille. Elämä on ihanaa!
0 kommenttia:
Lähetä kommentti